Tulevaisuuden tutkimus Tutkimus Koulutus Julkaisut Metodit Keskustelu Kirjaudu sisään
FI
SE
EN

Heikot signaalit


Esimerkkejä heikoista signaaleista.
Villit kortit.
Heikkojen signaalien ja villien korttien metsästys .

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten esimerkiksi historiallisella aikasarjalla, vaan se on ilmaantuessaan omassa ympäristössään jotain uutta, jotain sellaista, mitä ei aikaisemmin oikeastaan ole ollut.

Heikot signaalit voivat ensinnäkin olla ns. aikaista informaatiota. Esimerkkinä voidaan ajatella vaikka tietoa jostain mahdollisesta tapahtumasta, joka ei kuitenkaan vielä ole konkretisoitunut (vaikka aikainen tutkimustieto tai löydös joltain tieteen alalta). Toiseksi heikot signaalit ovat muutoksen ensioireita. Tuleva tapahtuma ei ehkä itsessään ole näkyvä, mutta se voi "oireilla", ja lukien kyseisiä oireita on mahdollista ennakoida muutos. Vaatii myös tarkkuutta ja aikaa erottaa todellinen heikko signaali pelkästä satunnaisesta vaihtelusta. Kolmanneksi heikko signaali voi olla myös jonkin jo ennestään tunnetun asian uudessa ympäristössä tapahtuva uudenlainen soveltaminen.

Usein heikon signaalin käsitettä käytetään synonyyminä englanninkieliselle termille "emerging issues".

Esimerkkejä heikoista signaaleista


Heikkojen signaalien tutkimisen merkitys tulevaisuudentutkimuksessa kasvaa sitä mukaa, kun siirrytään syvemmälle murrosaikaan ja tulevan kehityksen ennakointi vaikeutuu entisestään. Heikoiksi signaaleiksi voivat muodostua vaikkapa täysin yllättävät ja ennakoimattomat tapahtumat ja ilmiöt, kuten esimerkiksi poliittisen johtajan murha. Heikkona signaalina voitaisiin pitää myös sellaista luonnossa esiintyvää uutta ilmiötä kuin muutama vuosi sitten Itämerellä esiintyneet ns. silmättömät silakat. Useissa tutkimuksissa on todettu, että koiraspuolisten kalojen ja muiden vesieläinten lukumäärä pienenee. Tämä on usein oletettu heikoksi signaaliksi siitä, että ympäristöön joutuu yhä enemmän estrogeenia sisältäviä tai jäljitteleviä kemikaaleja, jotka puolestaan vähentävät siittiösoluja.

Toisaalta jotkin sellaiset ilmiöt, jotka ovat olleet tiedossa ja/tai aikaisemmin suunniteltuja, saattavatkin tuottaa odottamattomia sivuilmiöitä, joita ei ollut voitu ennalta aavistaa. Tällaisista ilmiöistä esimerkkinä voisi olla vaikka alun perin sotilaallisiin viestintätarkoituksiin kehitetty Internet, joka kehitystä globaaliksi tiedonvälityskanavaksi kukaan ei osannut ennalta hahmottaa.

Lisäksi myös joillain tietoisesti kehitetyillä tapahtumilla, ilmiöillä tai innovaatioilla saattaakin olla paljon merkittävämpiä katalyyttisiä seuraamuksia kuin mitä niitä kehitettäessä osattiin aavistaa. Esimerkiksi käyvät vaikka käsipuhelimien tekstiviestit.

Esimerkkinä siitä, onko jokin uusi ilmiö satunnaisvaihtelua vai aidosti heikko signaali voidaan ottaa vaikkapa seuraava: Aiemmista vuosikymmenistä poiketen 18-19-vuotiaiden nuorten ajokorttitiheys pieneni Suomessa vuosina 1990-2001 hieman. Onko tämä heikko signaali autoilun suosion kasvun pysähtymisestä? Liikennealan tutkijat pohtivat vuonna 2002, onko kyseessä 'ainoastaan' 1990-luvun alkupuoliskon talouslaman jälkivaikutus vai heijastuuko tässä nuorten arvomuutos vähemmän materiaalisten 'pehmeämpien arvojen' suuntaan. (Kokkarinen 2001)

Villit kortit


Villit kortit poikkeavat heikoista signaaleita siinä, että villin kortin yllättävyys on sen tapahtumisen äkillisyydessä, ei niinkään sitä seuraavassa kehityskaaressa. Villi kortti on aidosti epäjatkuva. Kuten heikolla signaalilla, myöskään villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Villit kortit ovat täydellisen yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.

Villin kortin tapahtumisen todennäköisyys on lähellä nollaa, mutta jos tai kun se kuitenkin tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat ja muuttavat muuta kehitystä merkittävästi. Esimerkkinä villeistä korteista voidaan ottaa esimerkiksi äkillinen geenimuunnos, Tshernobylin ydinvoimalan räjähdys vuonna 1986, tai vaikka Gorbatshovin valinta Neuvostoliiton johtajaksi, mistä seurasi lopulta supervallan romahtaminen.

Heikkojen signaalien ja villien korttien metsästys


Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt. Hiekkojen signaalien ominaisuus on, että niitä ilmenee monella, usein täydellisesti toisistaan poikkeavilla alueilla tai asiayhteyksissä samanaikaisesti.

Vaatii ensinnäkin tarkkanäköisyyttä, että jokin uusi ilmiö ymmärretään aidoksi heikoksi signaaliksi. Toiseksi, heikkojen signaalien metsästys vaatii sitä, että löydetään jokin toinen uusi ilmiö jossain muualla ja että tarkkailija pystyy oivaltamaan näiden näennäisesti toisistaan riippumattomien ilmiöiden välisen yhteyden. Vasta silloin voidaan aidosti puhua heikoista signaaleista.

Heikkojen signaalien ja villien korttien jäljittäminen tapahtuu seuraavasti:

1. Valitse 5-9 hyvin erilaista informaation lähdettä. (eritysaloista arkiseen, esim. täysin eri alojen aikakaus- ja tieteellisiä lehtiä);
2. luo muutostarkastelun tietokanta, jotta pysyt itse ajan tasalla muistiinpanoissasi jo voit seurata muutosten kulkua;
3. arvioi skannauksesi osumia:
· Onko tämä todella uutta subjektiivisesti vai objektiivisesti, eli onko tämä kokonaan uutta vai onko jotain jo yhdellä alueella tai yhdessä ympäristössä tuttua ja tunnettua sovellettu aivan uuteen ympäristöön tai alueelle?
· Vahvistaako, tasapainottaako vai heikentääkö tämä heikko signaali tai villi kortti jo olemassaolevia rakenteita tai ilmiöitä?
· Mihin muihin ilmiöihin tämä liittyy?
· Mikä on ilmiön toteutumisen todennäköisyys?
· Millä todennäköisyydellä tästä tulee trendi?
· Millä aikaperspektiivillä tästä tulee trendi?
(Lähde: W. Schultzin kalvot, huhtikuu 2002)

Kts. kuva

Seuraava: Trendianalyysi tulevaisuudentutkimuksen menetelmänä.

Ryhmän uutisia

Futurix-ympäristö avattu yleisölle
2.6.2005 00:00:00